Rikotaan kaava

Luen tällä hetkellä Cecelia Ahernin kirjaa Tapaaminen elämän kanssa.
Se kertoo pian 30 vuotta täyttävästä Lucysta, jonka elämä on kaavamaista. Lucy nousee aamulla, ruokkii kissansa, pukeutuu ja lähtee töihin. Hän tulee töistä, katsoo entisen poikaystävänsä matkailuohjelmaa (josta erosi 3 vuotta sitte), lämmittää illallisen mikrossa ja käy nukkumaan. Lucyn ystävät ja sukulaiset ottavat ohjat käsiinsä ja järjestävät tälle tapaamisen oman elämänsä kanssa. Elämä johdattaa Lucyn omaan elämäänsä ja saa hänet näkemään asioita hieman erikantilta.

Kirja on ollut kaupassa monta kertaa aikaisemmin kädessäni, mutta nyt sen viimein ostin. Uskon että kaikilla asioilla on oma hetkensä, kaikki tapahtuu juuri sillä hetkellä kun se on sinulle parhaaksi, tavalla tai toisella. Myös tässä tapauksessa.

Kuinka helposti elämämme kaavamaistuukaan. Voin lähestulkoon täysin samaistua Lucyn tarinaan (pienillä poikkeuksilla; entinen poikaystäväni ei esiinny (tietääkseni) matkailuojelmassa, ja minulla ei ole kissaa vaan koira).  Luulen, että en ole ainoa jonka arki junnaa samoja raiteitaan viikosta, kuukaudesta toiseen. Puhun nyt nimeomaan arjen kaavamaisuudesta. Ja vain viikonloppuna kaava uskalletaan rikkoa. Mutta kuinka hyvältä tuntuukaan, kun teet normaalina arkipäivänä jotain poikkeavaa! Minusta tuntuu, että saan sillä tavalla jostain lisää  tunteja iltaani työpäivän jälkeen. Jotenkin sitä herää elämään taas eritavalla, kun poikkeaa totutusta ja asiat saavat uusia näkökulmia. Ja hups, unohtui muuten miettiä seuraavan työpäivän aikatauluja.

Rikotaan ensi viikolla kaava jokainen itselle suotuisalla/mahdollisille tavalla; lähde ottamaan aurinkoa puistoon taikka rannalle työpäivän jälkeen, käy kaupassa keskiviikkona kun normaalisti tekisit se perjantaina, mene perheen kanssa elokuviin, syö kulhollinen popcorneja, tee kolmen ruokalajin illallinen maanantaina kun normaalisti teet sen sunnuntaina. Taivas on vain rajana. Kunhan vain teet jotain mistä SINÄ nautit.

Tänään on Eino Leinon ja runon päivä. Tutustuin hieman hänen tuotantoonsa, ennen kuin aloin kirjoittamaan. Muut olivat minulle lähes täysin  tuntemattomia, eivät synnytä tunteita. Paitsi tämä yksi. Sen myötä, ihanaa sunnuntaita!

Lapin kesä

 

- Eino Leino